Ohjeita kissanpennun hoitoon

Burmapienokainen on suloinen olento, joka hurmaa kauneudellaan ja älykkyydellään. Pienokainen on uusi perheenjäsen, joka tuo mukanaan paljon iloa, mutta myös vastuuta. Tämän ”käyttöohjeen” tarkoituksena on auttaa teidät parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen elämän alkuun. Luovutushetkellä pentusi on vähintään 12 viikon ikäinen, eläinlääkärin tarkastama, tunnistemerkitty (mikrosiru), madotettu ja rokotettu.

Pennun mukana saat rekisterikirjan, rokotus- ja terveystodistuksen sekä kopiot vanhempien terveystodistuksista. Lisäksi saat Suomen Kissaliitto ry:n (SRK) julkaiseman Kissanomistajan oppaan sekä pentupaketin. Olen ilmoittanut sinut jäseneksi Burmakissan Ystävät ry:n ( mikäli et ole jo jäsen). Yhdistys ylläpitää www-sivuja ja julkaisee Burmaposti- nimistä jäsenlehteä.

Uudessa kodissa

Pennun ensimmäiset päivät uudessa kodissa ovat hyvin tärkeitä, sillä niiden aikana muodostetaan onnellinen ja vakaa suhde välillenne. Kun pentu tulee uuteen kotiin, on sille varattava runsaasti aikaa, eikä pienokaista saa jättää heti pitkiksi ajoiksi yksin.

Uuteen kotiin saapuessaan pentu on todennäköisesti hieman arka ja peloissaan. Pienokainen saattaa lymyillä sängyn alla, naukua haikeasti eikä ruokakaan välttämättä maistu. Tämä on täysin normaalia käytöstä, sillä pentu todennäköisesti ikävöi emoa ja sisaruksiaan, eikä siitä pidä huolestua.

Vähitellen pentu kuitenkin rohkaistuu ja aloittaa perusteellisen tutustumisen uuteen kotiinsa. Pentu katsoo huonekalujen alle, kurkistaa verhojen taakse, kylpyhuoneen lattiakaivoon jne. Sinun tulee varmistaa, ettei pienokainen joudu vaarallisiin paikkoihin tai tilanteisiin. Kissalla on tapana haistaa ja maistaa kaikkea sekä uteliaana eläimenä käydä tutkimassa kaikki mahdolliset paikat.

Huomio erityisesti seuraavia asioita: myrkylliset kasvit (luettelon saat kätevästi netistä), kuminauhat (erityisesti kissanleluissa), pussinsulkijat, lahjanauhat, neulat, langat, hellanlevyt (kylmävesikattila kuumalle levylle hyvä keino välttää palovammat tassuissa), wc-pönttö (sulje aina kansi), astianpesukone ja pyykinpesukone (tarkista aina sisältä ennen kuin laitat koneen päälle), parveke (lasitettu tai verkotettu), varo ettei pentu jää sulkeutuvan oven väliin,(kissat ovat uskomattoman nopeita livahtamaan avoimesta ovesta), varo päälle astumista tai istumista, avoimet ikkunat ovat koituneet ihan liian monen kissan kohtaloksi.

Muista, että kissa mahtuu kulkemaan päänsä kokoisesta raosta. Seuraa, ettei kissasi pureskele sähköjohtoja, anna kissallesi purtavaksi pieniä puruluita, joissa on kanafilettä tai esim. kypsentämättömiä kanankauloja, se helpottaa puremisvimmaa varsinkin hampaiden vaihtuessa.

Perheen muut lemmikkieläimet

Jos sinulla on ennestään toinen lemmikkieläin, on uusi pentu esiteltävä sille varovasti. Eläinten totuttaminen toisiinsa vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Mitä nuorempi vanha lemmikkisi on, sitä paremmat mahdollisuudet on siihen, että rinnakkaiselo on rauhanomaista alusta alkaen. Pentusi on kasvanut laumassa, joten se on oppinut käyttäytymään muiden kissojen kanssa. Anna vanhan kissan haistella pentua kaikessa rauhassa, mahdollista sähinää ei kannata säikähtää ja vältä muutenkin tarpeetonta tilanteeseen puuttumista.

Erota kissat toisistaan vain, jos vanha kissa käy pennun kimppuun. Yleensä aikuinen kissa hyväksyy pennun helposti, mutta saattaa kestää viikkoja ennen kuin kissat ovat täysin ystävystyneet.

Jos vanha lemmikkisi on aikuinen koira, tutustuta lemmikit toisiinsa valvotuissa olosuhteissa. Pidä koiraa hihnassa tai sijoita pentu metallihäkkiin. Koira voi innostumisellaan säikäyttää pennun tai jopa vahingoittaa sitä vakavasti. Parin viikon valvotun yhdessä olon jälkeen lemmikit oppivat hyväksymään toisensa. Todennäköisesti kissasta tulee se suhteen hallitseva osapuoli.

Pienokaisen käsitteleminen ja opettaminen

Pentua on käsitelty päivittäin syntymästään lähtien, joten se on tottunut kynsien leikkaamiseen, korvien ja hampaiden tutkimiseen, harjaamiseen jne. Runsaalla käsittelyllä haluan opettaa pennulle, että omistaja saa tehdä hoitotoimenpiteitä, siten sille ei tule tarkastukset esim. eläinlääkärissä tai näyttelyssä yllätyksenä. Pennulle perheesi on kuitenkin vielä vieras, joten on äärimmäisen tärkeää, että jatkat pennun päivittäistä käsittelyä. Ota pentu syliin koskettele sen kehoa, tutki silmiä, korvia, suuta ja turkkia.

Samalla opit tuntemaan kissasi paremmin ja havaitset nopeammin myös mahdolliset sairauden oireet. Kun kannat tai pidät kissaasi sylissä, anna sen olla mahdollisimman mukavassa asennossa. Nosta kissaa asettamalla toinen käsi rintakehän alle etujalkojen taakse, aseta toinen käsi tueksi kissan takajalkojen alle ja nosta kissa koukistetulle käsivarrelle.

Kissa on itsenäinen ja itsepäinen eläin, joka tekee pääosin mitä huvittaa. Kissaan eivät välttämättä päde samanlaiset opetusmetodit kuin koiraan, mutta temppuja sekin halutessaan oppii. Temppujen opettelun tulee olla sille hauskaa, opettaminen pakottamalla ei tule onnistumaan. Palkitse kissaasi onnistuneesta suorituksesta ja teetä niin helppoja tehtäviä, että pääset palkitsemaan usein. Jos pentu tekee jotain, mitä se ei nyt, eikä koskaan saa tehdä, on tehokas rankaisukeino tiukkaan sävyyn sanottu ” EI” ja/tai käsien taputus. Kieltoa voi tehostaa myös pitämällä kevyesti niskanahasta kiinni kieltäessään, kuten myös emo tekee pentua komentaessaan. Tämä tehoaa varsinkin silloin kun kissa on oikein villillä tuulella ja sen huomionkiinnittäminen on hankalaa.

Tehokas keino on myös kissan kasvoihin puhaltaminen kieltämisen yhteydessä, sillä jäljitellään sähähdystä. Kun kiellät kissaa, ole johdonmukainen; se mikä on kiellettyä tänään, on sitä myös huomenna, ylihuomenna ja viikon päästä. Tarkoituksena ei ole rajoittaa kissan vapautta vaan luoda sille turvalliset rajat. Kieltoja voit joutua toistamaan kymmeniä kertoja, joten ole kärsivällinen, se palkitaan kyllä. Kissaa ei tule koskaan rankaista lyömällä.

Hiekkalaatikon käytön opettelu

Pienokainen on jo oppinut käyttämään hiekkalaatikkoa, mutta ei pidä säikähtää, jos taito ”unohtuu” hetkeksi uudessa kodissa. Näytä pennulle hiekkalaatikon paikka pennun saapuessa uuteen kotiinsa. Jos pentu kävelee levottomasti ympäri huonetta ja naukuu, sillä saattaa olla hätä, eikä se muista mistä hiekkalaatikko löytyy. Nosta pentu laatikkoon ja kehu onnistuneesta suorituksesta. Pentu tajuaa nopeasti, mistä on kyse ja unohtunut taito muistuu mieleen.

Pentu saattaa vierastaa myös uuden hiekkalaatikon/hiekan tuoksua. Suosittelen käyttämään tuoksutonta mikrohiekkaa esim. Compact Care tai Extreme Classic, jotka ovat sopivan pehmeitä kissan herkille anturoille. Hyvin paakkuuntuvaa mikrohiekkaa myyvät lemmikkieläin tarvikeliikkeet, mutta marketeistakin saattaa löytää samantyyppistä mikrohiekkaa.

Pidemmän päälle eläintarvikemyymälöiden hiekka tulee edullisemmaksi, koska ne paakkuuntuvat huomattavasti paremmin. Pentu on tottunut käyttämään avonaista hiekkalaatikkoa, koska se on kissalle mukavin, kissan luontaisen pakanemisvietin vuoksi. Avonaisessa hiekkalaatikossa, kissa ei tunne itseään ahdistetuksi, koska näkee ympärilleen esteittä. Tämä on tärkeää silloin, jos taloudessa on useampia kissoja ja heidän välillään on valtataistelua. Epämiellyttävä hiekkalaatikkoasiointi voi aiheuttaa pidemmän päälle ulosteen pidättämisestä johtuen mm. ummetusta ja virtsatievaivoja. Vaivat yleistyvät isossa kissalaumassa, jossa kyttäily ja kyräily on yleisempää.

Virikkeet ja leikkiminen

Pienokainen leikkii mielellään ja se on tärkeä osa kasvamista, sillä se oppii kokemuksien ja erehdyksien kautta, aivan kuten ihminenkin. Voit edistää pennun luonteen kehitystä, käyttämällä runsaasti aikaa sen kanssa leikkimiseen.

Leikitä kissaasi päivittäin useita kertoja, mutta 3-5 minuuttia kerrallaan riittää. Älä koskaan leikitä kissaa pelkällä kädelläsi! Kädet ovat hyväilyjä ja hoitotoimenpiteitä varten, kissan tulee tietää jo pennusta pitäen, ettei niitä saa purra tai raapia. Suosittuja leikkikaluja meillä ovat olleet pienet hiiret ja pallot, pahvilaatikot, tunnelit, laservalo sekä erilaiset huiskat.

Pienikokoinenkin burmapentu osaa tehdä valtavia hyppyjä! Huomio tämä ennen kuin aloitat leikittämisen. Varaa reilusti tilaa leikittämiselle, ettei pentu osu loikkiessaan esim. pöydänkulmaan. Alla olisi hyvä olla pehmeä matto, jotta alastulo on turvallinen. Pentu ei vielä osaa hahmottaa raajojaan, eikä motoriikkakaan ole kehittynyt huippuunsa.

Monet kissat nauttivat myös agilitysta. Vain mielikuvitus on rajana agilityradan rakentamisessa olohuoneeseen. Lapset ovat näiden rakentelujen eksperttejä, mutta aikuisen on syytä tarkastaa niiden turvallisuus. Palkitse kissaa aina onnistuneesta suorituksesta, mutta älä koskaan rankaise epäonnistumisesta.

Kotoa lähtiessäsi voit piilottaa kuivaruokanappuloita erinäisiin paikkoihin, jotta kissallasi on puuhaa päivän aikana. Tarjolla on myös monenlaisia aktivointipalloja ja ruokakuppeja. Muista kuitenkin, että myös aktivointiin käytetyt ruuat ovat osa päivän ruoka-annosta, varsinkin jos kissasi on taipuvainen ylipainoon.

Siivouspäivänä voit siirtää huonekaluja puolisen metriä seinästä irti ja näin kissallasi on taas paljon uusia jännittäviä reittejä kuljettavanaan, myös tuolille heitetty lakana voi aiheuttaa hurraa-huutoja, joskin lakana voi olla hetken päästä ilmastoitu… Kissa rakastaa kiipeilyä ja majailee mielellään korkealla, tämä on osa kissan luontaista käyttäytymistä eikä sitä voi karsia pois opettamalla.

Kiipeilytelineet, erilaiset tasot, hyllyt ja tunnelit ovat sille mieluisia. Kissan mielestä on myös hauska istua ikkunan edessä ja katsella ulkomaailman tapahtumia. Säästyt monilta harmeilta kun järjestät näihin paikkoihin kissalle oman tilan. YouTubessa on paljon erilaisia kissoille tarkoitettuja videoita ja pelejä. Meillä näytöltä jahdataan hiiriä ja lintuja sekä kuunnellaan tarkkaavaisena niiden ääntelyä. Myös luonto-ohjelmat tv:ssä kiinnostavat osaa kissoistamme. Onnellisesta ja aktiivisesta pennusta kasvaa iloinen, utelias, itsevarma aikuinen.

Turkin hoito

Turkin pesu 2-3 kertaa vuodessa (tai tarpeen mukaan) eläimille tarkoitetulla hajustamattomalla shampoolla, pitää turkin kiiltävänä. Uroskissalla häntä rasvoittuu helposti, joten pentusi tullessa sukukypsäksi on tärkeä seurata hännän rasvoittumista ja tarpeen vaatiessa pestä se.

Esim. Lactapesu on tähän tarkoitukseen sopiva pesuaine, mutta vieläkin tehokkaampi on lemmikkieläintarvikekaupoista saatava Groomers Goop, joka irroittaa tehokkaasti rasvaa ja sitä voidaan käyttää myös apuna kissan leukaan muodostuvan aknen poistossa.

Kumisuka on hyvä turkinhoitoväline, koska sukiminen irrottaa tehokkaasti kuolleen karvan. Myös jokin aikaa sitten markkinoille tullut Furminator on osoittautunut varsin tehokkaaksi irtokarvan poistajaksi. Kissat suorastaan kerjäävät ”furminointia”. On kuitenkin vältettävä liiallista sukiminen ja furminointi saattaa tehdä turkkiin paljaita laikkuja. Luonnonharjaksisella harjalla harjaaminen tekee hyvää iholle. Vältä pesua ja sukimista/harjaamista 2-3 päivää ennen näyttelyä.

Korvat

Kissoilla on harvoin korvatulehduksia. Korvapunkkitartunnat ovat ulkona liikkuvilla ja niihin kontaktissa olevilla kissoilla yleisiä. Punkkitartunnassa korvat erittävät tummaa kahvinporomaista eritettä. Tarkista kissan korvat parin viikon välein tai jos kissa alkaa rapsutella tai ravistella päätään. Mikäli korva kutiaa ja punoittaa ota yhteyttä eläinlääkäriin.Terveen korvan peruspuhdistukseen sopii esim. Epi-Otic liuos.

Kynnet

Kynnenkärjet leikataan tarvittaessa eli esim. kun kynnet takertuvat helposti vaatteisiin ja kodintekstiileihin. Kynnet on hyvä tarkastaa myös ennen ennen näyttelyä ja eläinlääkäriin menoa. Parhaiksi asennoiksi kynsien leikkuussa ovat valikoituneet sylissä istuminen tai selällään köllöttely. Käytä hyvänlaatuisia kissoille tarkoitettuja kynsisaksia. Varo leikatessasi kynnen vaaleanpunaista ydintä. Parhaiten leikkaaminen onnistuu kissan ollessa hieman uninen. Hanki kissallesi kynsienhoitoon ja kiipeilyyn sopivia tarvikkeita. Kotisi säilyy ehjänä ja kissasi viihtyy.

Silmät

Terve silmä on kirkas ja avoin. Kissalla voi silloin tällöin esiintyä silmävuotoa tai kuivunutta eritettä silmäkulmassa. Lievästi rähmivää silmää voi ensiapuluontoisesti huuhtoa eläimille tarkoitetulla silmävedellä, keittosuolaliuoksella tai keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä.

Myös kamomillatee on tarkoitukseen sopivan hellävarainen. Silmiä voi huuhdella 2-3 vrk useita kertoja päivässä, mikäli muutosta parempaan ei tapahdu, niin ota yhteyttä eläinlääkäriin. Silmät saattavat vuotaa kirkasta kyynelnestettä ruokailun yhteydessä tai esim. ilmastoinnin tai tuuletuksesta aiheutuneesta vedosta. Tämä on burmilla valitettavan normaalia, eikä siitä ei tarvitse huolestua.

Mikäli kyynelvuoto on jatkuvaa tai rähmintä on runsasta ja kellertävää, ota yhteys eläinlääkäriin.

Hampaat

Kissa vaihtaa pysyvät hampaat 4-6 kuukauden iässä. Hampaiden vaihtuessa on hyvä seurata maitohampaiden irtoamista pysyvien hampaiden tieltä, yleensä hampaat irtoavat itsestään, mutta toisinaan tiukasti leukaluuhun kiilautunut maitohammas saattaa tarvita eläinlääkärin apua irrotakseen.

Kissaa ei vaani karies, vaan hampaiden pintaan kertyvä plakki, joka muuttuu hammaskiveksi. Sitä voi muodostua myös nuorelle kissalle. Se näkyy ruskean tai kellertävänvihreänä muodostumana hampaiden pinnassa. Hammaskivi tulehduttaa ikenet, tunkeutuu ientaskuihin ja alkaa tehdä myyräntyötä irrottaen hampaita.

Hammaskiveen liittyy usein myös pahanhajuinen hengitys. Eläinlääkäri poistaa hammaskiven kätevästi kissan vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Kissa nukutetaan hammaskivenpoistoa varten, koska suun hoito vaatii tarkkuutta. Hammaskiven muodostumista voi ehkäistä ravinnolla (sitkeät lihan-palat, sekä pienet puruluut joissa on kuivattua broilerinfilettä) ja harjaamalla kissan hampaita. Sopivia harjoja ja tahnoja voit ostaa eläinlääkäriltä tai lemmikkitarvikeliikkeistä. Hammastahnoja löytyy myös esim. kanan makuisena.

Hampaiden pesun aloitetaan tekemällä ensin harjaukseen tarvittavat välineet tutuiksi ja liittäen niihin positiivisia asioita.

Kissan akne

Mikäli kissallasi esiintyy mustia pisteitä alaleuan ihossa, hännän tyvessä (liittyy usein rasvahäntään) tai kiveksissä kyseessä on kissan akne. Se on hyvin tavallinen ongelma sekä leikatuilla että leikkaamattomilla kissoilla sukupuoleen katsomatta.

Lievää aknea voi hoitaa puhdistamalla teenväriseksi laimennetulla Betadine- paikallisantiseptiliuoksella. Vähänkään hankalaan akneen on paras lääke eläinlääkäriltä saatava Oxydex-shampoo sekä eläintarvikekaupoista saatava Groomers Goop.

Pienet mustapääalueet paranevat/rajoittuvat ihan itsekseen. Niitä voi kevyesti rapsutella esim. vanhalla hammasharjalla.

Rokotukset, madotukset ja rauhoitus

Kissasi rokotusten voimassaoloajan näet rekisterikirjasta. Matkustaessasi ulkomaille hanki kissallesi oma passi ja ota huomioon EU:n ja Suomen säädökset heisimadon suhteen.

Uusimpien suositusten mukaan madotus jatkossa tulisi suorittaa vasta, kun oireita ilmenee. Itse madotan vielä vanhojen suositusten mukaan eli keväisin- ja syksyisin, poikkeuksena pentuaika jolloin madotukset tulevat koko sakille useammin. Mikäli kissa käy ulkoilemassa ja mahdollisesti ja on saanut saalistakin, kannattaa madotus suorittaa laajakirjoisemmalla tuotteella kuten esim. Drontal, Axilur ja Millbemax.

Milbemaxia saa vain eläinlääkäriltä, muita voi ostaa apteekista. Tuotteen etu on se, että madotus hoituu yhdellä pienellä tabletilla. Madota aina perheen kaikki kissat samaan aikaan. Mikäli madotusaika osuu lähelle rokotusta, huolehdi että näillä toimenpiteillä on väliä vähintään viikko. Mikäli kissasi ulkoilee ruohikossa, muista sisään tullessa tarkistaa turkki puutiaisten varalta.

Kun pentusi ja/tai aikuinen kissasi joudutaan rauhoittamaan erilaisia toimenpiteitä varten (kastraatio, hammaskiven poisto jne.), ota huomioon, että burma on kissa, joka usein tarvitsee nukutusainetta normaalia pienemmän annoksen. Jotkut elänlääkärit saattavat suhtautua huomautukseen vähätellen, mutta yliherkkyys nukutusaineelle (tai jollekin sen ainesosalle) on rodussamme varsin yleistä.

Sairaudet ja perinnölliset viat

Burmilla esiintyvät jokseenkin kaikki samat perinnölliset ja ei-perinnölliset sairaudet kuin muillakin rotukissoilla. Rotukissat eivät lähtökohtaisesti ole kuitenkaan sen sairaampia kuin maatiaiskissatkaan, vaan niitä tutkitaan enemmän. Kattava burmien perinnöllisistä sairauksista kertova infopaketti löytyy osoitteesta www.burmat.info. Pentusi on sukutaulun ja geenitestien perusteella GM2- ja hypokalemia negatiivinen.

Kotiapteekki

Seuraavanlainen ”kotiapteekki” on suositeltava, ihan välttämätöntä ei ole ostaa kaikkea etukäteen.

Nutrisal-jauhe: mikäli kissa on kuumeinen tai sairas, ohjeenmukainen nesteytys tällä on erittäin tehokas. Mikäli kissa ei suostu nestettä juomaan, niin käytä apuna kertakäyttöruiskua. Tämän tuotteen haittapuolena on se, että myyntipakkaus varsin kookas ja tuotetta tarvitaan melko vähän kerrallaan. Jauhe menee suhteellisen nopeasti vanhaksi.

Nesteytykseen voit hetkellisesti käyttää myös hunajavettä. Myös Aptuksen Puppy Boosteri on nopea apu silloin kun kissalle ei ruoka maistu tai ruoka ei pysy sisällä. Nutriplus-geeli: sairaalle tai toipilaalle tarkoitettu geeli, joka on erittäin energiapitoinen. Annostellaan tuubista suuhun suoraan tai laitetaan pikku pätkä paksua geeliä sormelle ja siitä kissan kitalakeen. Jotkut kissat tykkäävät nuolla tätä suoraan tuubista.

Promax-pasta tai Attapekt- tabletit ripuliin. Promax on hyvä olla aina varalla. Tehobakt tai Biopakt (maitohappobakteereja ripuliin tai suolisto-ongelmiin), Parafiiniöljy (ummetukseen tai silloin kun epäilet suolistossa olevan vierasesineen) ei pitkäaikaiseen käyttöön, sillä se heikentää ravintoaineiden imeytymisen.

Multicat -vitamiinitabletit, annostellaan tarpeen mukaan. Suhteuta annostus, siihen kuinka vitamiinipitoista ruokaa annat. Voit antaa vitamiineja myös kuureittain. Calfosum-kalkkivalmiste tai muu kalkkivalmiste. Kalkki on tarpeen silloin, jos kissa ei kasvuiässään suostu syömään lainkaan penturuokia eikä maitotuotteita, silmähuuhde esim. Specific

Bacibakt- jauhe (haavoihin), haavansidontatarvikkeita, kyypakkaus (myös ampiaisten tai esim. allergistenreaktioiden varalle) desinfiointiaine esim. Betadine tai Septidin. Specificillä oma eläimille tarkoitettu tuote. Hyvä aine on myös Cothivet (haavasumute: pahanhajuinen, estää nuolemisen esim. steriloinnin jälkeen). Kotona on hyvä olla varalla 2 ml ja/tai 5 ml kertakäyttöruisku.

Ruokinta

Pennulla voi pitää tarjolla kuivamuonaa koko kasvuiän. Tämän lisäksi pentusi on saanut kosteaa ruokaa 4 kertaa päivässä. Pienokaiset ovat syöneet mm. seuraavia ruokia: pennuille tarkoitettua kuivamuonaa: Bozita kitten, Applaws kitten chicken sekä Royal Canin kitten, Mac`s kitten.

Pennuille tarkoitettuja kosteita ruokia esim. Applawsen kitten ruuat, Brit care kitten chicken, Royal Canin kitten, hyytelössä ja kastikkeessa sekä Scmusy Nature Balance kitten. Natures Menu kitten on ollut kaikista kokeilluista maistuvin, tätä myy ainakin Musti ja Mirri. Emon kupista on maisteltu aikuisille tarkoitteja kana,- liha- ja kalavaihtoehtoja. Luovutusiän lähestyessä pienokaiset ovat maistelleet myös marketeista saatavia kosteita ruokia kuten Sheba, kissan tonnikala, Gourmet Gold lohimousse, Gourmet Perle.

Pentuset ovat tottuneet myös raakaruokaan. Näistä parhaiten ovat maistuneet Mushin pakastetut kanapyörykät, Mushin Vaisto Cat pullat (keltainen). Pennuille on maistunut myös: nautajauheliha raakana sekä broileri-nautajauhelihaa, nauta-sikajauheliha ja broilerinjauheliha -ja suikaleet pakastuksen jälkeen.

Kissa ei sairastu salmonellaan lyhyen ruuansulatuskanavansa vuoksi, mutta kanan- ja porsaanliha kannattaa kuitenkin oman turvallisuuden vuoksi pakastaa ennen tarjoamista.

Keitettyjä silakkafileitä (ei aiheuttanut hurraahuuroja) ja seitiä keitettynä sekä huuhdeltuja katkarapuja ja paistettuja muikkuja, jotka ovat olleet suurta herkkua kaikkien mielestä. Ruoka voi olla esim. sekoitus keitettyä kanaa ja seitiä kaurahiutaleilla tai riisillä höystettynä (lisätään keittämisen yhteydessä) plus vitamiinit esim. Multicat.

Muistathan kuitenkin, että kissa on lihansyöjä, joten kalaa riittää kerran pari viikossa. Juomaksi pentuset ovat saaneet raikasta vettä ja Whiskasin kissanmaitoa sekä joskus vähälaktoosista kevytkermaa. Ruohoa esim. kauraa tai ohraa, on hyvä olla säännöllisesti pureskeltavaksi suoliston puhdistamiseksi ja entsyymien saamiseksi.

Pentusi kasvaessa voit tarjota sille myös mm. seuraavia ruokia: pakastettuja broilerin kauloja, -siipiä ja sydämiä yms. Vaikka pakasteissa Mush ja Maukas lukeekin , että ne ovat koirille tarkoitettuja niitä voi antaa mainiosti myös kissoille, kunhan niihin ei ole lisätty vihanneksia! Kissa on lihansyöjä ja tarvitsee vain hyvin pieniä määriä kuituja vatsan toimimiseen.

Pakasteita joita myydään pötköissä voi antaa hieman sulaa ja leikata sitten terävällä veitsellä esim. kolmeen osaa ja pakastaa uudelleen (valmistajan ohje). Kissa ei kuitenkaan saa tuoreruuasta kaikkea tarvitsemaansa, joten on helpompaa sisällyttää ruokavalioon myös purkkiruokaa ja/tai kuivaruokaa.

Kananmunan keltuainen kypsänä tai raakana (pari kertaa viikossa), valkuainen vain kypsänä (korkeintaan kerran viikossa). Keltuainen pitää turkin kiiltävänä! Kissat suhtautuvat uusiin ruokiin suurella varauksella. Sen vuoksi tarjoa uusia ruokia aluksi tutun ruuan vieressä erillisellä astialla, jotta kissasi tottuu sen hajuun.

Hajuaisti on kissalla huomattavasti parempi kuin makuaisti, siksi syötävän ruuan valinnassa tuoksu ratkaisee. Nirsolle kissalle ruokaa voi hieman lämmittää tuoksun voimistamiseksi. Lisää seuraavaksi uutta ruokaa aluksi pieniä määriä jo maistuvaksi tiedettyyn ruokaan ja lisää uuden ruuan määrä vähitellen.

Yleistä kissanruuista

Pentuaikana vitamiinien saanti on erityisen tärkeää. Laadukkaissa, pennuille tarkoitetuissa ruuissa (täysravinto) on kaikki tarvittavat vitamiinit ovat oikeassa suhteessa, joten voit suhteuttaa ylimääräisten vitamiinien annon siihen, kuinka paljon pentusi syö muuta ruokaa vitaminoitujen valmisruokien lisäksi. Halutessasi voit antaa pennullesi helokki- ja/tai kalaöljyä kuureina. Kun valitset kissallesi uutta ruokaa, niin tutustu ensimmäiseksi tuoteselosteeseen. Laadukkaimmissa ruuissa on ensimmäisenä (tätä tuotteessa on eniten) on mainittu liha, kala tai kana. Mikäli ensimmäinen mainittu valmistusaine on esim. vilja, maissi yms. jätä tuote hyllyyn!

Kissan elimistö ei pysty käyttämään hiilihydraatteja hyväkseen, joten kissa tarvitsee ainoastaan hyvin pienen määrän kuituja ruuansulatustaan varten. Myös sokerit ovat kissalle tarpeettomia ja vain lihottavat.

Laadukkaassa kosteassa ruuassa on lihaa, kalaa tai kanaa jopa yli 90%, kun taas edullisimissa paljon viljaa sisältävissä tuotteissa ”lihapitoisuus” voi olla ainoastan 4-8%, eikä tuokaan prosenttimäärässä välttämättä ole lihaa, vaan esim rustoa yms. teurasjätettä.Tosinhyvinkin kalliista ruuasta olen löytänyt hienontumatta jääneen utareen palasen… Lemmikit allergisoituvat helpoiten paljon käytetylle edulliselle täyteaineelle vehnälle.

Summasummaarum ennen kuin laadukkaita, lihapitoisia ruokia oli olemassakaan, rotukissatkin elelivät pitkäikäisiksi markettiruuilla. 80-luvulla Shebaa haettiin autolasteittain Ruotsista. Se oli suurinta herkkua silloin, kun muusta ei tiedetty. Ensimmäinen oma kasvattinaaraani on Suomen vanhin burma Suhuban Zenana ”Tyttö” eleli markettiruuilla 22 vuoden 6 kuukauden 3viikon ikäiseksi. Teräsrouva ei nimittäin koskaan tottunut hienompiin ruokiin. Latz ja Sheba oli herkkua loppuun saakka…

Kissan ruokinnasta saa kyllä tehtyä melkoista taidetta mikäli sille tielle haluaa lähteä. Mitä enemmän internetin ihmeellisestä maailmasta ruokintaohjeita tutkii, sitä vaikeammaksi tämä jokapäiväinen asia tulee Itse ajattelen niin, että markettiruokia voi verrata esim. mikropitsaan. Se on ihan ok silloin tällöin, kunhan pääsääntöisesti syö terveellisemmin.

Jos kissa itsepintaisesti kieltäytyy muusta kuin vaikkapa Latzista, niin ei se siihen todennäköisestikään tule kuolemaan… eli ei revitä stressiä, käytetään sekin aika kissan leikittämiseen ja onnelliseen yhdessäoloon.

Huomioitavaa

Kissasi on myyty sisäkissaksi. Ulkoiluta sitä aina valjaissa tai kaulapannassa.Valjaat ovat kaulapantaa huomattavasti turvallisemmat. Varmista, ennen uloslähtöä, että valjaat on puettu oikein ja että ne on säädetty sopivan kokoisiksi, ettei kissa pääse kulkemaan niistä hätääntyessään läpi. Matkoilla kuljeta kissaasi aina siihen tarkoitetussa kuljetuslaatikossa. Kuljetuslaatikon on on oltava tarpeeksi tilava, jotta pidempiä matkoja matkustettaessa sinne mahtuu kissan lisäksi myös pieni hiekkalaatikko. Kuljetuslaatikon tulee olla myös hyvin ilmastoitu ja helppo puhdistaa sekä riittävän vahvaa tekoa, ettei kissasi pääse sieltä karkaamaan. Parhaat ja kestävimmät kuljetuslaatikot on valmistettu muovista (esim. Clipper), joissa on metallinen kiinnitysjärjestelmä.

Lopuksi

Jokaisella kasvattajalla/kissanomistajalla on omat käsityksensä siitä, mikä on parasta ja nämä neuvot saattavat jonkin verran poiketa minun neuvoistani. Shu-Shun burmapienokaiset on saatettu alkuun näillä eväillä. En vaadi kasvattieni näyttelyttämistä tai siitostoimintaa (ellei toisin ole sovittu), mutta jos näistä asioista kiinnostut, niin autan mielelläni! Sen sijaan toivon, että rakastat ja huolehdit pienokaisestasi täysivaltaisena perheenjäsenenä, koko sydämelläsi ja silloin tällöin muistat kasvattajaa kuulumisilla ja kuvakin on aina kiva yllätys! Elämä ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan ja voi tulla eteen tilanne, esim. joudut syystä tai toisesta kissastasi luopumaan tai se sairastuu. Toivon, että pidät minut näissäkin tapauksessa ajantasalla. Shu-Shun pienokaisen pentupakkaus sisältää myös kasvattajan elinikäisen tuen.

Kotiväki toivottaa pienokaiselle rakkauden täyteistä loppuelämää!